Järjestelmät
Laivatekniikka / Elektroniikka (laivan toiminta- ja automaatiojärjestelmät, laivanhallintajärjestelmät )
Merenkulku palvelut (koulutus & tutkimus)

Ei esteitä autonomiselle merenkululle - mutta pilottialuksia odotetaan yhä Jaakonmerelle

Kesäkuussa 2018 hyväksyttiin historiallinen lakimuutos, joka avaa mahdollisuuden testata itseohjautuvaa meriliikennettä, aluksia ja teknologioita. Samalla lakimuutos vauhdittaa maailman ensimmäistä kaikille avointa testialuetta Suomen länsirannikolla Eurajoen kunnan edustalla.

Jaakonmereksi ristittyä testialuetta hallinnoi ja valvoo DIMECC Oy, joka johtaa huippuyritysten kansainvälistä One Sea -ekosysteemiä. DIMECC Oy:n toimitusjohtaja Harri Kulmala kiittelee Sipilän hallituksen linjausta "historialliseksi ja visionääriseksi".

Kulmalan mukaan on todella merkittävää, että hallitus näkee autonomisen laivaliikenteen kehittämisen moninaiset hyödyt.

"Hallituksen linjaus nostaa One Sea -ekosysteemin globaalisen kehityksen kärkeen. Tämä on sekä kansainvälisesti että kansallisesti tärkeä päätös", kuvaa Kulmala.

Saman meren äärellä
One Sea on yritysvetoinen ja mahdollisimman avoin innovaatioekosysteemi, jonka toivotaan luovan Suomelle innovaatioiden lisäksi uutta kansainvälistä vetovoimaa, investointeja ja niiden mukana kasvua ja työpaikkoja.

Vuonna 2016 perustetussa One Sea -ekosysteemissä toimialojensa globaalit johtajat edistävät tiiviissä yhteistyössä yhteistä tavoitettaan itseohjautuvasta meriliikenteestä. Perustajakumppanit ovat ABB, Cargotec (MacGregor ja Kalmar), Ericsson, Meyer Turku, Rolls-Royce, Tieto sekä Wärtsilä.

"Viime vuonna saimme kaksi uutta partneria, kun Finferries ja Finnpilot Pilotage liittyivät mukaan", Kulmala kertoo.

Yhteistyökumppaneita ovat lisäksi Meriteollisuus Ry ja Suomen Varustamot Ry. Rahoittajana toimivat osallistuvat yritykset itse sekä Business Finland. One Sea -yhteistyötä johtaa DIMECC.

Tavoitteena on luoda maailman ensimmäiset miehittämättömän merenkulun tuotteet, palvelut ja toimiva ekosysteemi vuoteen 2025 mennessä.

Ei pelkkää teknoa
Merenkulun autonomisuuden kehitys ei kuitenkaan tarkoita kertahyppäystä täysin autonomiseen laivaan, vaan enemmänkin erilaisten laivaprosessien autonomisuuden asteittaista kasvua. Kyse ei Kulmalan mukaan ole vain teknologioista, vaan poikkeuksellisen onnistuneesta ja edistyksellisestä yritysten ja julkisen sektorin yhteistyöstä. "One Sea on malliesimerkki siitä, miten yhdessä saavutamme tuloksia", hän uskoo.

"Nyt meille avautuvat portit todelliseen maailmanlaajuiseen edelläkävijyyteen. Globaaleja läpimurtoinnovaatioita syntyy nimenomaan tällaisesta huippuyritysten ja tutkijoiden ekosysteemistä", toteaa Kulmala ja muistuttaa, että yritykset, tutkimuslaitokset ja muut tahot, jotka haluavat tehdä Jaakonmerellä testejä, voivat ottaa DIMECC Oy:hyn yhteyttä One Sea -verkkosivuston kautta.

DIMECCin ekosysteemijohtaja Päivi Haikkola kuvailee Jaakonmerta "mahdollisuuksien mereksi".

"Se ei ole valtava alue, vaan leveimmillään 18 kilometriä ja korkeudeltaan runsaat seitsemän kilometriä, mutta testitarkoituksiin juuri sopiva. Nyt saamme vauhtia testaukselle mahtavien yhteistyökumppaneittemme kanssa, mikä tarkoittaa kansainvälisen etumatkamme kasvua. Tämä on todella tärkeää", hehkuttaa Haikkola.

Odottavalla kannalla
Mutta vaikka konsepti on kunnossa, ei Jaakonmerellä höyryä mikään robottiarmada – ainakaan vielä. Kulmalan mukaan kestää aikansa ennen kuin suunnitelmat konkretisoituvat oikeiksi aluksiksi aaltojen päällä.

"Se, milloin alueelle saadaan käyttäjiä, on monesta asiasta kiinni – mutta meillä on valmius liikkua nopeastikin."

Kulmalan mukaan alue on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta – ja One Sea-allianssiinkin mahtuisi kansainvälisiä toimijoita toki lisää. "Onhan meillä nytkin kansainvälisiä yrityksiä, mutta haku on päällä, että saisimme lisää toimijoita, jotka eivät ole kotoisin Suomesta."

Itämerta Kulmala pitää loistavana pilottikohteena, mutta myöntää, että maailma ei vielä mullistu siitä, mitä kaukana pohjoisessa tapahtuu.

"Itämerellä voidaan kuitenkin luoda jotain uutta, mikä vaikuttaa myös globaalisti", hän uskoo.

Läpimurto vain ajan kysymys?
Optimismiin on pohjaa. Merenkulussa automaatio on sekä aluksen ohjailussa että konejärjestelmissä ollut arkipäivää jo pitkään. Eri puolilla maailmaa onkin käynnissä useita kokeiluja etäohjattujen tai automaattisesti ohjautuvien alusten kehittämiseksi. Kulmala nostaa esille pari maata, jotka ovat profiloituneet alalla.

"Esimerkiksi Israelilla on kovaa osaamista, etenkin sotilaspuolella, missä on tehty pieniä autonomisia sukellusveneitä. Myös Yhdysvalloissa on menty pitkälti sotilassovellukset edellä", hän toteaa.

Päivi Haikkola lisää, että military-puolella myös Kiina on kova nimi autonomisissa. "Kaupallisella puolella eurooppalaiset, esimerkiksi norjalaiset, ovat melko pitkällä", hän arvioi.

Tieto virtaa, laiva kulkee
Autonomisen merenkulun myötä nykyiset toimijat joutuvat pohtimaan liiketoimintamalliensa muokkaamista rakentamalla uudenlaisia verkostoja ja palvelutarjontaa. Mutta ennen kuin hurjat visiot toteutuvat, esteitä – tai hidasteita – on aalloilla vielä jonkin verran. Automaattiliikenteen toteutuminen vaatii esimerkiksi nykyistä huomattavasti laajempaa tiedonvaihtoa. Merenkulun viranomaistoiminnassa digitaalinen tieto on ollut useiden vuosien ajan keskeinen tuotannontekijä, jonka avulla on voitu rakentaa yhteistyötä paitsi erilaisten viranomaisten ja niin toiminta- kuin myös maarajojen ylitse.

EU:ssa halutaankin rakentaa merenkulkuun yhteistä tiedonvaihtoympäristöä, joka verkottaisi kaiken merenkulun viranomaistiedon eri toimijoiden kesken. Luonnollisesti marine-toimijat peukuttavat tätä kehitystä.

Kulmala näkee tulevan kehityksen tiellä standardisointiongelmia, koska kaikki toimijat pitäisi saada pelaamaan yhteen – ja nopeasti.

"Standardoinnissa meillä on oikeasti jo kiire", hän toteaa.

Imo merellä
International Maritime Organization (IMO) hioi omia linjauksiaan toukokuussa 2018 Lontoossa Maritime Safety -komitean kokouksessa ja loi viitekehyksen autonomiselle meriliikenteelle ( Maritime Autonomous Surface Ships eli MASS).

IMO:n pääsihteeri Kitack Lim on korostanut, että meriliikenteen täytyy ottaa uusia teknologioita käyttöön joustavasti, jotta alan tehokkuutta voidaan nostaa edelleen. Samalla Lim huomautti, että ihmisen rooli täytyy kuitenkin huomioida kaikessa tekemisessä – ja että turvallisuusasiat ovat ensisijaisen tärkeitä.

Laivojen autonomisuus tulee vaikuttamaan esimerkiksi vahingonkorvausvastuun muodostumiseen ja hallintaan. Yksi pääkysymyksistä on, missä määrin aluksen valmistajat, kuten telakka tai autonomisen järjestelmän valmistaja, voivat olla aiheutuneista vahingoista vastuussa.

Nykyisin vastuu onnettomuuksista perustuu lähtökohtaisesti ihmisen huolimattomaan toimintaan tai laiminlyöntiin, mutta autonomisen merenkulun myötä vahinkoasetelmat voivat mennä uusiksi.

Suomalaiset kärkeen!
IMO:n Lontoon kevätkokous sai sinivalkoista väriä, kun Suomen delegaatiota pyydettiin vetämään kirjeenvaihtotyöryhmää autonomiseen meriliikenteeseen liittyen. Trafin johtavan asiantuntijan Marko Rahikaisen luotsaama työryhmä käy nyt läpi valtavaa määrää eri maritime-regulaatioita nähdäkseen, mihin kaikkiin asioihin autonominen meriliikenne mahdollisesti tuo muutoksen.

Työryhmän jäsen Päivi Haikkola kertoo, että ryhmä saa kohta työnsä maaliin:

"Joulukuussa palataan Lontooseen ja raportoidaan metodimme tuloksista", hän kertoo.

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat: Dimecc Oy