Merenkulku palvelut (koulutus & tutkimus)

Meriteollisuusalla tarvitaan koulutusta ja tuotekehitystä

Suomen meriteollisuusyrityksissä on paljon osaamista, kokemusta ja kykyä innovatiivisuuteen. Toisaalta laivanrakennuksen tekniikka ja kilpailutilanteet kehittyvät ja muuttuvat entistä nopeammin. Myös Meriteollisuus ry:n toimitusjohtajan tehtävässä aloittaneen Henrik Bachérin mukaan ala purjehtii myötätuulessa, mutta äkillisiin säätilan muutoksiin on syytä varautua jo hyvissä ajoin.

Teknologiateollisuuteen kuuluvan Meriteollisuus ry:n vt. toimitusjohtajaksi 15.8.2018 alkaen on valittu laivanrakennusalan diplomi-insinööri Henrik Bachér, jolla on pitkä työkokemus meriteollisuuden yrityksistä. Bachér hoitaa yhdistyksen toimitusjohtajan tehtäviä noin vuoden ajan Elina Vähäheikkilän vanhempainvapaan aikana.

"Juuri nyt Suomen meriteollisuuden tilanne ja kilpailukyky ovat hyvät. Niiden eteen on kuitenkin tehtävä paljon työtä jatkossakin", Bachér korostaa.

"Telakoiden tilauskanta näyttää varsin hyvältä. Nyt kuitenkin rakennetaan paljolti risteilyaluksia ja muita matkustajalaivoja, kun taas perinteisillä kauppa- ja rahtilaivoilla on vähemmän kysyntää."

Suomalaisella ratkaisulla on kansainvälistä kysyntää
Bachér muistuttaa, että merenkulkualalla kehitys on todella nopeaa.

"Esimerkiksi autonomiset alukset tekevät tuloaan. Muillakin aluksilla hyödynnetään entistä enemmän tietotekniikkaa ja erilaisia älykkäitä ratkaisuja, joiden avulla voidaan muun muassa säästää energiaa ja vähentää tai jopa eliminoida laivojen ympäristöpäästöjä."

"Suomessa onkin jo kehitetty paljon ympäristömyönteisiä cleantech-ratkaisuja. Niiden pilottiprojekteja on myös testattu monien suomalaisvarustamojen laivoilla. Muun muassa nesteytetyn maakaasun LNG:n käyttö laivapolttoaineena on yksi keino vähentää rikki- ja typpipäästöjä merialueilla."

"Nyt maailmalla on kysyntää esimerkiksi laivoille asennettavista roottoripurjeista. Tosin kyseessä on alun perin saksalainen keksintö, mutta sitä on nyt kehitetty Suomessa kaupalliseen käyttöön ja kansainvälisille markkinoille. Tekniikkaa asennetaan jo tanskalaisen Maerskin tankkialuksiin", Bachér kertoo.

Suomen meriteollisuusklusterin etuna on myös hyvin toimiva yhteistyö alan toimijoiden kesken.

"Täällä puhalletaan yhteen hiileen. Tällä on suuri merkitys koko meriteollisuusalan menestymisen kannalta", toteaa Bachér.

Meriteollisuudella paljon työllisyysvaikutuksia
Arktisten alueiden merenkulun lisääntyminen tuo laivoille uusia vaatimuksia, joihin Suomessa osataan jo vastata.

"Erikoisosaaminen onkin ollut alan keskeisiä menestystekijöitä. Suomessa on maailman kärkiosaamista vaikkapa potkuritekniikan sekä laivojen jäissäkulkuominaisuuksien optimoimisen saroilla. Pitkään jatkunut kehitystyö on johtanut siihen, että Suomessa on saavutettu johtava markkina-asema maailmassa tällä sektorilla", Bachér kehaisee.

"Sama koskee isojen risteilyalusten laivakonsepteja ja koko toimitusketjun hallintaa. Nämä seikat ovat osaltaan vaikuttaneet meriteollisuusalan hyvään tilanteeseen."

"Laivanrakennusprojekteissa on mukana myös monia sisämaassa toimivia alihankintayrityksiä. Matkustaja-aluksiin tarvitaan monenlaisia komponentteja. Nykyisin meriteollisuusala työllistää Suomessa suoraan yli 30 000 ihmistä, ja alan menestyksellä on myönteisiä työllistämisvaikutuksia koko Suomen alueella."

Kilpailu maailmalla on kuitenkin kovaa, ja Suomen etumatkaa olisi Bachérin mukaan ylläpidettävä panostamalla tuotekehitykseen ja koulutukseen.

"Kun tekniikka kehittyy nopeasti, uuden tekniikan tuomia mahdollisuuksia voitaisiin tuotekehityksen kautta hyödyntää laajalla rintamalla. Innovatiivisilla teknisillä ratkaisuilla on mahdollista parantaa laivojen tehokkuutta, toimintavarmuutta ja turvallisuutta. Lisäksi laivojen henkilöstön työtaakkaa voidaan helpottaa."

"Alalla kuitenkin tarvitaan rahoitusta. Valtion rahoitusohjelmat innovaatioihin ja tuotekehitykseen ovat tärkeitä koko alalle, mukaan luettuina alan pk-yritykset", Bachér huomauttaa.

Uudenlaista osaamista
Tekninen kehitys johtaa myös siihen, että meriteollisuuden alalle tarvitaan uusia ja uudenlaisia osaajia.

"Alalla on kysyntää IT- ja digitaalitekniikan suunnittelijoille ja konsulteille sekä osaavalle ja asiantuntevalle laivahenkilöstölle", Bachér arvioi.

Osaamista tarvitaan siksikin, että uudet ja innovatiiviset laivatyypit on saatava jo alusta pitäen IMO:n tiukentuvien kansainvälisten säädösten mukaan toimiviksi.

"Esimerkiksi 2020-luvulla on tulossa käyttöön uusia kansainvälisiä merenkulun säädöksiä, jotka koskevat laivapolttoaineiden rikkipäästöjä. Ne tuovat suuria muutoksia merenkulkualalle koko maailmassa. Laivoilla on otettava käyttöön uusia polttoaineita tai asennettava rikkipesureita."

Koulutus on keskeistä
Henrik Bachérin mukaan meriteollisuuden kilpailukyvyn varmistaminen edellyttää viime kädessä myös sitä, että alalle koulutetaan osaavaa väkeä.

"Kilpailukyvyn takia tarvitaan muun muassa lisää täydennys- ja muuntokoulutusta. Alan resurssit ja huippuosaaminen on turvattava sekä nyt että tulevaisuudessa."

"Lisää koulutusta pyritään järjestämään myös meriteollisuusalan toimijoiden aloitteesta – ja osin alan omin voiminkin, yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa. Tar- KUVA: PIXABAYA vitaan laaja-alaista koulutusta laivasuunnittelun, digitaali- ja tietotekniikan sekä hydrodynaamisen osaamisen aloilla. Uusia innovaatioita on opittava hyödyntämään. Niin ikään on koulutettava osaavia ihmisiä, jotka tekevät työtä käsillään", Bachér muistuttaa.

Monia tärkeitä kehityshankkeita on toisaalta jo meneillään.

"Esimerkiksi lähiaikoina on tulossa Breaking Waves -konferenssi, jonka yhteydessä pohditaan alan tulevaisuutta. Myös Euroopan Unionin Sea Europe -klusterissa viedään eurooppalaista meriteollisuutta eteenpäin. On tärkeää, että alan kilpailuedellytykset saadaan kaikille toimijoille samanlaisiksi."

Teksti: Ari Mononen
Kuva: Meyer Turku Oy