Laivan toimintavarusteet / Järjestelmät
Laivatekniikka / Elektroniikka

EDITORIAL

Digituulta purjeissa

Digitalisaatio ja disruptio nostattavat isoja aaltoja meriteollisuudessa. Suomeen on kehittymässä kokonainen älykkään meriteollisuuden klusteri, joka palvelee sekä laivanrakennus- ja offshoreteollisuutta että varustamoita ja satamatoimintaa. Älykkään meriteollisuuden syntyä siivittävät mm. nouseva polttoaineen hinta, tiukentuva sääntely ja – tietenkin – teknologian kehittyminen.

Oxford Researchin parin vuoden takaisessa raportissa todetaan, että älykkään meriteollisuuden klusteri syntyy kahden Suomelle merkittävän toimialan leikkauskohtaan: meriteollisuuden liikevaihto on yli 5 miljardia euroa vuosittain ja tietotekniikkateollisuuden jopa 10 miljardia euroa vuosittain.

Jos aivan rehellisiä ollaan, niin ei suomalaisista meriteknologian yrityksistä älyä ole puuttunut kyllä aikaisemminkaan. Älykkäitä järjestelmien ja ohjelmistojen toimittajia on useita ja sellaiset yritykset kuin NAPA, Eniram, Wärtsilä, ABB ja Steerprop ovat maailman huippua. Liittolaisiksi ne voivat napata ns. perinteisiä tietotekniikka- ja ohjelmistoyrityksiä (esim. Symbio, Tieto, Ixonos), jotka etsivät uusia asiakkaita uudelta sektorilta. Digitalisaation jatkuvasti pienentäessä toimialarajoja, IT-yritysten voi hyvinkin olla mielekästä muokata samoja ratkaisuja eri toimialoille.

Oxford Researchin haastattelututkimuksen mukaan digivallankumous voi kuitenkin tökkiä, koska ICT- ja meriyritysten välillä on vähänlaisesti kontakteja. Toinen keskeinen haaste on merisektorin konservatiivisuus, mikä voi estävän uusien ratkaisujen käyttöönottoa. Kolmanneksi haasteeksi haastatellut nimesivät meriklusterin "omalaatuisuuden" asiakkaiden tarpeiden, teknologian soveltumismahdollisuuksien ja toimialan sääntelyn suhteen.

Yrityshaastatteluissa älykkään meriteollisuuden teknologioista eniten kiinnostusta herätti teollinen internet: esimerkiksi etämonitorointi, ennakoiva huolto sekä laivaston hallinnointi ovat kaikki kiinnostavia asioita toimialalla.

Etämonitoroinnin pitemmän tähtäimen sovelluskohde on tietenkin miehittämätön laiva. Kauko-ohjattavat ja autonomiset alukset merkitsevät suurta muutosta merenkulkuun seuraavan vuosikymmenen aikana ja ohjaavat alan digitalisaatiota.

Pioneerin viittaa tällä osastolla kantaa Rolls-Royce, joka perustaa tänä vuonna kauko-ohjattavien ja autonomisten alusten ja tekoälyn tutkimuskeskuksen Turkuun. Tutkimuskeskuksen perustaminen tarkoittaa Rolls Roycen autonomisen meriliikenteen kehitysresurssien keskittämistä Suomeen. Rolls-Roycen uuden tutkimuskeskuksen strategisina kumppaneina ovat VTT ja Tampereen teknillinen yliopisto sekä lukuisat suomalaiset alan pk-yritykset.

Rolls-Roycen kehityskeskus tulee tekemään tiivistä yhteistyötä syyskuussa 2016 käynnistyneen autonomisen meriliikenteen ekosysteemin kanssa. Ekosysteemi tuo yhteen globaalit edelläkävijät ja ketterät ICT-alan startupit. Tavoitteena on luoda maailman ensimmäiset miehittämättömät merenkulun ratkaisut ja verkosto vuoteen 2025 mennessä.

Tekes on sitoutunut rahoittamaan ekosysteemin kehittämistä ja edistämään uusien innovaatioiden markkinoille tuloa tulevina vuosina. Tästä esimerkkinä on päätös rahoittaa ekosysteemiin kuuluvaa merkittävää 11 yrityksen ja 9 tutkimuslaitoksen DIMECC Design for Value (D4V) -yhteistyöprojektia, jossa ennakoidaan digitalisaation synnyttämiä muutoksia merilogistiikan arvoketjuissa.

Elokuussa tuli myös tervetullut tieto, että iitseohjautuva meriliikenne saa oman testialueen Suomen länsirannikolle. Testialuetta hallinnoi ja valvoo DIMECC Oy, joka johtaa huippuyritysten kansainvälistä One Sea -ekosysteemiä. Maailman ensimmäinen kaikille avoin testialue on ristitty Jaakonmereksi edesmenneen tohtori Jaakko Talvitien työn kunniaksi.

Ilahduttavaa projektissa on myös se, että perinteinen PPP-malli (Public Private Partnership) laajenee ottamaan mukaan neljännen P:n eli ’People’.